Arvoitus osa 2

Herätessäni edellisen yön tapahtumat vaikuttivat taas kerran jonkun muun tekemiltä. En tuntenut edellenkään mitään, saati potenut huonoa omaatuntoa. Puin, pesin naamani, otin huikan olutta ja kävelin lähikahvilaan vittuuntumaan. Kaupungissa se oli yllättävän helppoa, riitti kun katsoi ympärilleen ja kuunteli. Viereisen pöydän ruutupaita parlamentti: -'Mites lomat?' 'No golffa ttes, oltii perheen kans Espanjas, jokapäivä tosi hyvää ruokaa, pienet kännnit etceteraetceteraa. Mut en mä kyl sit mun emäntää pitempää jaksas, se nipottaa ja sen perse on levinny. Mut näillä mennää...' Ja tää ruutupaitaparlamentti nyökkäilee hyväksyvästi ja mutisee jotain 'Täytyy viedä vaimo neuvolaa' 'Voi helkkari, meiän Eetu piti viedä tarhaa, nyt mä saan huudot' 'Mut jätkät, nähää ja jatketaa siit mihin jäätii'... Mä tuumailen mielessäni, et totako se on, jokapäivästä teeskentelyä, pullistelua ja saman paskan vatvomista? Perhe elämä? No, mun saatanan filosofiset ajatukset keskeyttää kahvilan tummaverikkö, jolla on helvetin hyvä perse ja se näyttää jotenkin pornolta tiskirätti kädessä. En tiedä, kiva keskityä oleelliseen. Huvittuneena itseeni ja omaan maailmankuvaan mietin miksi toi tyttö ei soittanut mulle yöllä. Vaikuttas siltä et se ois voinu hakea mulle sen piirakan, siis grilliltä, ois ainakin se nälkä hetkeks poissa...